lastensuojelun asialla

Lastensuojelun mielikuva on nykypäivänä yhteiskunnassa varsin negatiivinen. Asia mielletään poikkeuksetta negatiivisena, eikä sitä nähdä mahdollisuutena tukea lapsen kokonaisvaltaista tervettä kehitystä. On tarkoituksen mukaista tuoda esiin lastensuojelun positiiviset vaikutukset sen asiakkaiden elämään. Sosiaalinen media voi toimia väylänä tuomaan näitä positiivisia vaikutuksia paremmin esiin.

Vertaistuen saaminen ja omien kokemusten jakaminen ovat luontaisia sosiaalisessa mediassa. Tätä myöden myönteisten kokemusten jakamiselle on myös sijaa. Sosiaalisella medialla on merkittävä rooli asenteiden ja mielikuvien muokkaajana. Esimerkiksi Facebook-kanava toimii yhtenä väylänä lastensuojelun imagon muuttamisessa. Sitä kautta tavoitetaan laajasti eri ikäisiä asiakasryhmiä. Sosiaalinen media on hyvä tapa luoda positiivisia mielikuvia, koska se on väylänä jo käytössä oleva ja tuttu toimintaympäristö monelle suomalaiselle. Sosiaalisen median avulla voidaan saada tuen piiriin uusia asiakkaita, jotka eivät välttämättä muuten osaa tai uskalla hakea apua.

Sosiaalisen media toimii digitaalisena työkaluna ammattilaisten ja asiakkaiden välillä. Informaation jakaminen, tiedottaminen sekä tutkimusten ja artikkelien linkittäminen asiakkaille onnistuvat reaaliaikaisesti. Asiakkaat voivat olla myös vaivattomasti yhteydessä toisiinsa. Ideaalitilanteessa  some-kanava toimii vuorovaikutuksellisesti asiakkaan ja ylläpitäjän (esim.ammattilainen) viestintävälineenä.

Sudenkuoppia sosiaalisen median kanavilla ilmenee, jos toimintaa ei ole kylliksi suunniteltu, strategiaan ei ole panostettu. Tavoittaako se oikeat kuulijat, onko somessa kylliksi tarpeellista ja ajankohtaista tietoa tehtävästä työstä sekä onnistuuko yritys käymään vuorovaikutusta kohdeyleisösi kanssa ja sitouttamaan sen jäseniä.

Sosiaalisen median strategia ja käyttö tulisi olla yhtä suunnitelmallista kuin yrityksen toiminta-ajatus. Sosiaalisen median käytön tulisi viestiä yrityksen arvomaailmaa, myös sosiaalisen median kanavan esim.blogin tulee puhutella ryhmää, jolle se on tarkoitettu. Esimerkiksi tekemämme lastensuojelu blogin sisältö tulee jatkossa tuoda esiin käytännön positiivisia kokemuksia lastensuojelusta,  mahdollisesti asiakkaiden omia tarinoita (julkaisu tietenkin luvan kanssa), reaaliaikaista informaatiota henkilöstön toimesta sekä tukea ja neuvontaa.

Yrityksen/julkisen puolen some-toiminnan tulee myös olla johdonmukaista. Sivuston sisällön tulee olla laadukasta, kekseliästä ja ennen kaikkea lisäarvoa tuottavaa. Myös jatkuva ajantasainen päivitys on tärkeää. Jotta käytännössä nämä edellä mainitut seikat täyttyvät, täytyy sivustolla olla nimetty ylläpitäjä(t). Yleinen virhe sosiaalisen median käytössä on se, että sosiaalinen media mielletään yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Ymmärrys siitä, että some-kanavat eroavat merkittävästi  toisistaan, monesti puuttuu. Some-kanavan valinnan tulisi olla asiakaslähtöistä; miten ja millä some-kanavalla tavoitan mahdollisimman suuren osan asiakaskunnastani?

Kun näihin edellä mainittuihin seikkoihin osaat vastata, some-strategian voidaan katsoa onnistuneen

Analyysin tekoon käytettiin Santeri Hämäläisen artikkelia; Miksi moni sosiaalisen median strategia epäonnistuu?